Matkani kannon nokkaan

Päätin vuoden 2018 alussa lopettaa toviksi konttorityöt ja lähteä etsimään itselleni sopivaa kannon nokkaa. Olin huomannut, että elämä oli liian kiireistä eikä elämästä ehtinyt nauttia. Kun kroppa ei tahtonut enää rauhoittua, opiskelin rentoutusohjaajaksi ja otin itseni ensimmäiseksi oppilaaksi. Lueskelin kirjoja kiireestä ja päätin ottaa elämäni hallintaan. Parin kuukauden rauhoittumisen jälkeen pidetyssä kehityskeskustelussa alkoi jo näyttää paremmalta.

Vuoden vaihteessa aloittamani blogi päivittyy ja olen oppinut paljon myös valokuvaamisesta. Kirjoittaminen vie välillä aikaa, mutta hain siihen oppia ja hoksasin monia asioita. Olen ottanut tavakseni aamulenkin, jonka aikana laitan tulevan päivän järjestykseen.

Hieman on ollut vaikeuksia saada päivärytmi kuntoon ja sen vuoksi askartelinkin äidin tarrataulun, mikä tulikin hyvään saumaan, sillä asiat lähtivät yllättäen vyörymään positiivisella tavalla eteenpäin ja uusi kiire meinasi yllättää. Sen kiireen päätin kuitenkin taltuttaa heti alkuunsa.

Tällä hetkellä elämä on iloista, koen sen olevan omissa käsissäni ja nautin siitä, että saan päättää mitä teen, miten paljon teen ja erityisesti miten asiat teen. Toki tämä tuo myös vastuuta, mutta eikö jokaisen tulisikin ottaa vastuu omasta elämästään? Katsotaan, miten kesä tästä etenee…

(jatkuu…)